Lähistöltä alhaisempi verotaso löytyy ainoastaan Liettuasta (16 prosenttia).

Päätös on herättänyt oppositiopuolueissa voimakasta kritiikkiä. Jopa keskusta, joka on pitkin kautta etsinyt polkuaan oikeiston ja vasemmiston väliseltä ei-kenenkään maalta, on asettunut poikkeuksellisesti SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden kanssa yhteiseen rintamaan.

Hallituspuolueissa linja on toistaiseksi pitänyt. Tosin valtiovarainministeripuolue perussuomalaisten nuorisojärjestö julisti tiistaina somessa 800 miljoonaa euroa maksavan veronalennuksen typeräksi, kalliiksi ja tehottomaksi.

KOKOOMUKSESTA on jaksettu tässä yhteydessä muistuttaa Irlannin ihmeestä. Yhteisöveron tuotto oli Irlannissa viime vuonna liki 33 miljardia euroa, kun se meillä jäi 7,1 miljardiin.

Taustalla on veron poikkeuksellisen alhainen taso (12,5 prosenttia), jolla Irlanti on saanut kalasteltua suuren määrän kansainvälisten yritysjättien Euroopan pääkonttoreita pääkaupunkiinsa Dubliniin.

Suomi ei ole Irlanti eikä Irlannin temppu ole meillä monestakaan syystä toistettavissa.

Valtiovarainministeriössä on katsottu, että veronalennus lisäisi yritysten halua ja kykyä investoida Suomeen. Julkisesti VM on todennut, että veronalennus rahoittaisi itsensä 60-prosenttisesti. Taustapapereissaan VM on ollut eri linjoilla.

Empiirinen tutkimus ei ministeriön mukaan tue selkeästi sitä, että yhteisöverokannan alentaminen lisäisi merkittävästi kasvua tai rahoittaisi itse itsensä.

VM:n julkiseen näkemykseen lankeaa taustamuistion valossa kiusallinen poliittinen sävy.

Hallitus on pitänyt yhteisöveron alentamisesta kiinni kevään kehysriihen edellä, vaikka valtion verotuotot ovat Kauppalehden mukaan jäämässä jopa 3 miljardia ennakoitua alhaisemmiksi.

Samalla Suomi on julkisen talouden velkaantumisen vuoksi EU:n tarkkailuluokalla ja ensi kaudelle ennakoidaan jopa 10 miljardin nettosopeutusten tarvetta.

YKSI syy voi liittyä erityisesti porvaripuolueiden ehdokkaita rahoittavan Pro Markkinatalous ry:n vaalitukeen, joka oli kevään 2023 vaaleissa noin 1,7 miljoonaa euroa ja jonka ennakoidaan nousevan tulevissa vaaleissa yli 2 miljoonaan euroon.

Yritykset, joilta yhdistyksen vaaliraha on peräisin kuuluvat veronalennuksen merkittävimpiin hyötyjiin. Pro Markkinataloutta rahoittavat muun muassa Elinkeinoelämän keskusliitto, Finanssiala, Kaupan liitto, Metsäteollisuus ja Teknologiateollisuus.

Pääministeripuolue kokoomukselle verojen alentaminen on myös identiteettikysymys. Muille hallituspuolueille näin ei välttämättä ole.

Perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran talouslinja oli ennen viime eduskuntavaaleja osittain arvoitus. Vaalien ja hallitusneuvottelujen jälkeen elokuussa 2023 tuore valtiovarainministeri Purra linjasi puoluekokouspuheessaan olevansa vyön kiristystä ja yksilön vastuuta korostava fiskaalikonservatiivi, erotuksena sosialistisista valtionpaisuttajista.

Purra vaikuttaisi olevan nykyisin kokoomuksen tavoin julkisen sektorin pienentämisen ja alhaisempien verojen kannalla. Puheenjohtajan näkemykset saavat tukea myös perussuomalaisten äänestäjiltä, jotka suosivat eduskuntavaalitutkimuksen perusteella aiempaa oikeistolaisempaa talouspolitiikkaa.

SAMALLA perussuomalaisten äänestäjät ovat kiinnostuneita tavallisten kantasuomalaisten toimeentulosta. Yhteisöveron alentamisen hyötyjen valuminen suomalaisille on Purran johtaman ministeriön asiantuntijoiden mukaan epävarmoissa kantimissa.

Voisiko ps-nuorison kanta heijastaa emopuolueen laajempaa havahtumista? Yhteisöveroalen peruminen olisi perusteltu taloustoimi ja tekisi eroa pääministeripuolue kokoomukseen.

Voi olla, että veroale on luovuttamaton tavoite ja hallitus on valmis kuuntelemaan opposition kritiikkiä vaaleihin saakka.